Rajasthan: Pushkar

Pushkar on pieni ja hyvin vanha, hindujen pyhä kaupunki, muutaman tunnin bussimatkan päässä Jaipurista (junakin toki kulkee). Paikka on pienten vuorten ympäröimä ja bussi pitääkin vaihtaa läheisessä Ajmerin kaupungissa tänne päästäkseen. Siellä bussiasemalla tapasinkin neljä muuta matkustelijaa (joista vain kaksi matkasi yhdessä), joiden kanssa tulin odotellessa jutelleeksi. Lopulta ranskalaisen Marcin kanssa päädyimme ottamaan yhteisen majoituksenkin hinnan puolittaaksemme, hän osoittautuikin oikein mukavaksi kaveriksi (ja ranskalaiseksi englannintaitonsakin oli poikkeuksellisen hyvää ;). Koko tämä valkoinen kaupunki kietoutuu fyysisesti pienen järven, toiminnallisesti pyhiinvaellusten ja turismin ympärille - erikoistapauksena kuuluisat kamelimessut, joiden aikaan kuulemma puoli Intiaa sinne pakkautuu. En kuitenkaan onnekseni ja epäonnekseni ollut sellaisena sesonkina liikkeellä.

Lammella suoritetaan täyttä päivää kaikenlaisia rituaalitoimituksia ja kukkien heittelyä uhrilahjoina, mihin meidätkin saatiin lopulta "pyhien miesten" opastuksella uteliaisuudesta vedettyä. Palkkiona tästä saa tilakin otsaan ja narun ranteeseen, joka kuulemma toimii passina kaikkiin paikan temppeleihin; tämän tarpeellisuudesta en menisi takuuseen, mutta paikalliset tuntuivat sen olemassaoloa ainakin arvostavan. Tämän päätteeksi kuitenkin nämä pyhät herrat vaativat lahjoituksia hyväntekeväisyyteen (mikä kannattaa antaa mieluummin läheiseen keräyslaatikkoon, jos niin haluaa), ja tämän jälkeen erikseen tipiksi itselleen. Näihin vieläpä ehdotetaan aivan yliampuvia summia, joita muka paikallisetkin antavat, tyyliin 4000 rupiasta ylöspäin (~50€). Rituaali saattaa olla ihan ns. tottakin, mutta sen sivussa uskonnon nojalla tehdään todella röyhkeää turistinhuijausbisnestä. Tämä oli hyvin pettymyksellinen asia huomata, ja se valitettavasti osoittautui myöhemmin yleiseksikin riesaksi turistipitoisilla temppelialueilla.

Päämarkkinakatua, joka kiertää järveä. Ei siellä pääsääntöisesti ihan näin
rauhallista ollut, vaikkakin tuohon aikaan vuodesta on helpompaa.

Lisää kuvia:

Marc ja markkinakatu The Laughing Buddha Cafe:n terassin alla.

Tietyillä kulmilla oli vähän tiiviimpää.

Ryysistä tarinan mukaan Intian ainoalla Brahma-temppelillä.
Jokainen haluaa päästä heittämään kukkansa ja sokerinsa alttarille.

Näkymä hotellin terassilta. Keksin, että nämä kaksi temppelikukkulaahan
olisivat vallan mainiot auringonnousun ja -laskun kävelyretkille.

Auringonlaskulle sopivampi mäki oli se pienempi. 

Tuonne kiipeilin sitten seuraavana aamuna;
allaolevassa kuvassa oikeanpuoleisin nyppylä.

Tunti siihen ylämäkivaellukseen ehkä suunnilleen meni, ja tältä sitten näytti.

Nämä veijarit tulivat raapimaan jalkaa ruuan toivossa, istuessani tuolla
samalla kaiteentolpalla. Päätin suosiolla luovuttaa paikkani.